Mulla on menny vaihtelevasti. Välillä vähän paremmin ja välillä vähän huonommin.
Eilen oli ihan kivaa kun kaverini HR kävi istumassa meillä iltaa. Tosin loppu illasta sain huolehtia Andesta, joka ei kyllä ollut niin kivaa.
Ja sama taitaa olla tänäänkin edessä. Mä en enää jaksas... Täällä on kunnon ryyppy porukka ja mä oon linnotautunut makariin Elviksen kanssa.
Mä vaan haluaisin pois kottoo. Kyllähän kaks mun kaveria M ja N sano että oon tervetullu molempien luo, mut en haluais olla kenellekkään vaivaks ja toisaalta jos lähen täältä, on huomenna luvassa kunnon riita Anden kanssa...
Ahistaa vaan ihan pirusti olla täällä nyt...
Pelkään oikeesti että sorrun (taas) viiltämään, niinku pari päivää sitten... Mut pakko yrittää olla vahva. En halua osastolle..
Toisaalta se vois olla hyvä, mut kun Ande on sanonu että se jättää mut jos meen uudestaan sinne. Ja jos totta puhutaan, en tiiä mitä tapahtus jos mulla menee poikki Anden kanssa. Mut kai mä pärjään.Mun on vaan pakko pärjätä.
<3 TM
No tuo kyllä kuulostaa kusipäiseltä tavalta toimia, parempiko ois siis miehen mielestä kärsiä ja olla saamatta apua? Ei sun arvoinen, jos asennoituminen on se, että jättää jos hakee apua ja suututaan jos ei halua aina olla kotona.
VastaaPoista